Rex (Windy Forest´s Almost Bestman) tuli elämääni 9-viikkoisena pallerona kesällä 1999. Muistan sen päivän kuin eilisen, kun pieni harmaa nyytti saapui Oulusta Kirkkonummelle. Nyytistä kasvoi komea poika, jolla oli suuri sydän ja runsaasti omaa tahtoa. Rexin kanssa kokeilimme monia eri lajeja, ja tutustuimme sitä kautta moniin eri ihmisiin ja koiriin. Sivusta seurattuna meidän touhumme näytti varmaan välillä hassulta, ja tuloksia tuli vaihtelevalla menestyksellä. Itse muistan kuitenkin päällimmäisenä sen iloisen hännänheilutuksen, minkä Rexillä aina oli treeneihin lähtiessä.
Rexin suhde Wallaan oli mutkaton, se ilmoitti heti ensitapaamisella olevansa tämän yläpuolella ja Walla kilttinä koirana uskoi asian olevan näin. Tämän jälkeen Rex suhtautui Wallaan välinpitämättömästi tämän ollessa vielä pentu, mutta oli ensimmäisenä puolustamassa pikku-Wallaa maailman kaikkia vaaroja vastaan. Wallan aikuistuessa niistä tuli hyviä ystäviä, ja saipa Walla narrattua Rexin mukaan leikkeihin vielä vanhoina päivinä.
On oikeastaan suuri ihme, miten paljon yksi ainoa koira voi vaikuttaa ihmisen elämään. Minulla oli ollut koiria ennen Rexiä, harrastanutkin niiden kanssa, mutta Rex oli se koira, joka vei minut mukaan koiramaailmaan ja aktiivisen harrastamisen pariin. Päätä oikein huimaa, kun mietin miten paljon olen saanut sen kanssa kokea, miten paljon ystäviä olen harrastuksen kautta saanut ja kuinka se on vaikuttanut eri valintoihin elämässäni. Kiitos Ystäväni Rex kaikista yhteisistä hetkistä!
 |
| Rex Backstenin rannalla syksyllä 2003 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti